Kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa globaalisti muun muassa väestönkasvun, teollistumisen, liikenteen sähköistymisen ja uusien teknologisten sovellusten vuoksi. Esimerkiksi sähköakut tulevat kasvattamaan alumiinin, koboltin, raudan, lyijyn, litiumin, mangaanin ja nikkelin kysyntää valtavasti. OECD:n arvioiden mukaan maailmanlaajuinen materiaalien käyttö tulee yli kaksinkertaistumaan vuodesta 2011 vuoteen 2060, vaikka resurssitehokkuus ja palvelutalous kehittyvät samanaikaisesti. Metalleissa kasvu on vielä suurempaa.
Eurooppa on erittäin riippuvainen tuoduista raaka-aineista ja erityisesti kriittisistä raaka-aineista. Esimerkiksi useimpien metallien osalta EU on 75–100 prosenttia riippuvainen tuonnista. Monen kriittisen raaka-aineen osalta EU on riippuvainen joko yhdestä maasta tai yksittäisten yritysten tuottamista raaka-aineista.
Jotta meille riittää jatkossakin raaka-aineita, on materiaalit pidettävä kierrossa ja mahdollisimman pitkälle uudelleenjalostettavana EU:ssa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Meillä ei ole varaa lähettää arvokkaita ja kriittisiä raaka-aineita muualle.
Parlamentti äänesti tällä viikolla mietinnöstä kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. Komissio tarkistaa EU:n kriittisten raaka-aineiden luettelon kolmen vuoden välein vuodesta 2011 lähtien. Vuodesta 2020 listalla on 30 raaka-ainetta, joihin sisältyy muun muassa koboltti, magnesium, litium ja titaani.
Lue lisää:
Hyväksytty teksti: Kriittisiä raaka-aineita koskeva eurooppalainen strategia
Kuva: Arnaud Devillers / Euroopan parlamentti
Teksti on osa marraskuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
