Marraskuussa Euroopan parlamentti äänesti eurooppalaisen ilmastolain muutoksesta. Komission esitti heinäkuussa välitavoitteen vuodelle 2040, minkä jälkeen Euroopan olisi jo aiemmin sovitun mukaisesti saavutettava hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Komission ehdotuksessa esitettiin tavoitetta vähentää nettokasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Kesällä Euroopan parlamentti äänesti ehdotuksen kiireistä käsittelyä vastaan, vaikka marraskuun COP30-ilmastohuippukokous lähestyi vauhdilla.
Komissio ajoi ehdotuksessaan joustoja tavoitteesta päästövähennyshyvitysten hankintojen avulla. Euroopan parlamentti päätti lopulta jäsenmaiden kantaa seuraten vesittää pyrkimyksiä päästä tavoitteeseen entisestään: Esityksessä EU:n sisäisten kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään 85 prosentilla, ja tästäkin tavoitteesta voidaan korvata 5 prosenttiyksikköä kansainvälisillä päästöoikeuksilla vuodesta 2030 alkaen.
Tämä ei yksinkertaisesti riitä.
Kansainvälisiin päästöoikeuksiin nojaaminen on ongelmallista monestakin syystä. Sen sijaan, että aidosti puuttuisimme ilmastonmuutoksen juurisyihin, pyrimme paikkaamaan aiheuttamiamme hiilidioksidipäästöjä toisaalla. Päästöoikeuksien tarkoituksenmukaisuuden varmentaminen on haastavaa ja vaarana onkin kasvihuonekaasujen liian hidas väheneminen toimimattomien päästökompensaatioiden vuoksi. On myös epäselvää, riittävätkö laadukkaat ja todennetut kansainväliset päästöoikeudet kattamaan EU:n asettaman 5 prosentin tavoitteen eli tuleeko markkinoilla olemaan kysyntää vastaava määrä päästöoikeuksia. Lisäksi eurooppalainen kilpailukyky kärsii, jos merkittävä määrä investointirahoja siirretään EU:n ulkopuolelle sen sijaan, että käyttäisimme rahat omaan teollisuuteemme ja puhtaaseen siirtymään.
Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat komission avustuksella vuoden 2040 ilmastotavoitteen lopullisesta muodosta. Kantojen ollen lähes identtiset, ei neuvotteluista odoteta kuitenkaan erityisen hankalia.
Ilmastokokous Brasiliassa
Ilmastotavoitteeseen vahvasti linkittyvä COP30-ilmastokokous järjestettiin marraskuussa Brasiliassa. Jälleen kerran pettymykseksi osoittautunut ilmastokokous piti lähennä keskustelua ilmastonmuutoksesta yllä sen sijaan, että ilmastonmuutoksen juurisyihin puututtaisiin tarvittavalla kunnianhimolla ja toimilla. Ilmastotutkijoiden hätähuudoista huolimatta vain 100 maata esitti vuoden 2035 välitavoitteensa, kun 80 maata jätti tavoitteensa esittämättä. Ilmastotutkijoiden mukaan nykyisillä toimilla olemme kaukana Pariisin ilmastotavoitteesta ja ilmaston odotetaan lämpenevän peräti 2.6 °C vuoteen 2100 mennessä. Vaikka ilmastorahoitus kolminkertaistettiin 300 miljardiin euroon, jää se silti kauas tarvittavista biljoonista. Määrät kuulostavat ilman muuta merkittäviltä, mutta huomioitavaa on, että ilmastonmuutos tulee maksamaan meille moninkertaisesti enemmän kuin sen torjuminen vaatisi.
Euroopan parlamentti keskusteli marraskuun jälkimmäisen täysistuntoviikon torstaina COP30- ilmastokokouksesta.
