Sisämarkkinoiden esteiden purkamisessa otettiin tällä viikolla tärkeä askel, kun parlamentti hyväksyi marraskuussa saavutetun neuvottelutuloksen konkurssisääntöjen yhdenmukaistamisesta. Konkurssilainsäädäntö koetaan monimutkaiseksi ja tekniseksi, mutta se on merkittävä liiketoiminnan esteitä purkava – tai niitä lisäävä – tekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. Uuden direktiivin myötä ylikansallinen tietojenvaihto helpottuu, jolloin maksukyvyttömän yrityksen omaisuus voidaan tunnistaa ja jäljittää paremmin. Jatkossa velkojien etua suojellaan tehokkaammin, ja velallisen liiketoiminnan myynnistä ennen maksukyvyttömyysprosessin aloittamista tulee mahdollista kaikissa jäsenmaissa.
Sisämarkkinoiden kehittäminen on edelleen tärkeää, sillä niiden esteet maksavat vuosittain noin 500 miljardia euroa. Tämä vastaa 40 prosentin tullia tavaroille ja 110 prosentin tullia palveluille. Kustannus syntyy erityisesti markkinoille pääsystä. Esimerkiksi suomalainen lääketeknologiayritys joutuu hakemaan luvan laitteelleen jokaisessa EU-maassa erikseen, vaikka Saksassa tai Suomessa asuvien terveys tuskin vaarantuu EU:ssa kertaalleen turvalliseksi todetuista ja hyväksytyistä laitteista. Jos erilaiset hallinnolliset käytännöt kustannuksineen pitää hoitaa 27 kertaa, ei sisämarkkina toimi yhdenmukaisella tavalla tai ennakoitavasti. Toimivaan sisämarkkinaan kuuluu myös, että yritys tietää asemansa velkojana, jos alihankkija tai asiakas joutuu konkurssiin. Epävarmuudet maksukyvyttömyystilanteissa kasvattavat kynnystä laajentaa liiketoimintaa toiseen jäsenmaahan. Myös kulut lisääntyvät, kun yritys joutuu esimerkiksi palkkaamaan paikallisia juristeja. Siksi maksukyvyttömyyssääntelyn yhdenmukaistaminen on tärkeä osa sisämarkkinan kehittämistä.
Konkurssisääntöjen hyväksymisen ohella työ toimivien sisämarkkinoiden eteen jatkuu säästö- ja investointiunionin toimilla. Siinä tavoitteena on saada eurooppalaista pääomaa entistä paremmin liikkeelle ja kohdistettua kasvuyrityksiin sekä vihreää siirtymää tukeviin investointikohteisiin.
