Vauras Eurooppa
rakentaa hyvinvointia
ihmisille ja pitää huolta
ympäristöstä

Vakaa julkinen talous

Euroalueen velkakriisistä lähtien, parlamentin talousvaliokunnan yhtenä tärkeänä teemana on ollut julkisen talouden vakaus. Yhteisen valuutan alla talouskriisit leviävät herkemmin valtiosta toiseen ja rahoitusvakautta on tuettu erilaisin välinein ja mekanismein jo 15 vuoden ajan. Yksittäisten kriisinratkaisuvälineiden ja ohjelmien sijaan tarvitsemme kuitenkin pysyvän ja itsenäisen toimijan. Pääosin lainojen kautta euroalueen vakautta ylläpitävä Euroopan vakausmekanismi tulisi muuttaa Euroopan valuuttarahastoksi, joka itsenäisesti maailman valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin tavoin mandaattinsa puitteissa.

Vuosittaisen Euroopan talouden ohjausjakson tehtävänä on ennakoida ja ohjata jäsenmaiden julkisen talouden terveyttä ja kestävyyttä talous- ja sosiaalipolitiikan koordinaation avulla. Vakaa ja ennustettava valtiontalous tukee työllisyyttä, kilpailukykyä sekä kasvua. Ohjausjaksossa seurataan talouskasvua ja velkaantumista tarkalla silmällä, jopa työllisyys- ja eläkeasioita, mutta sosiaalisen ja ympäristön hyvinvoinnin osalta ohjelma ei ole riittävällä tasolla.

Hyvinvointia ja kasvun edellytyksiä ei tulisi mitata vain taloudellisin mittarein. Bruttokansantuotteeseen tulevien tuotteiden ja palveluiden arvon lisäksi meidän tulisi sisällyttää esimerkiksi kansalaisten terveys ja ikääntyminen, luontopääoma ja hiilijalanjälki, osaaminen sekä koulutusaste mittaamaan kokonaisvaltaisemmin yhteiskuntamme tilannetta.

Kestävä finanssiala

Euroopassa tarvitaan arvioiden mukaan 500–750 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosittain vihreän siirtymän tukemiseen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Nämä summat eivät synny tiukan paineen alla olevista julkisista varoista, vaan yksityisten sijoittajien avulla. EU:n finanssipolitiikan tulisikin huomattavasti voimakkaammin kannustaa ja ohjata sijoittajia kohti kestäviä rahoituskohteita. Vain noin 5 % globaaleista varoista on sijoitettu kestävästi ja lähes 30 biljoonaa dollaria on edelleen kiinni kestämättömissä kohteissa. Tämänhetkinen sääntelyn keventämisen trendi uhkaa tehdä tyhjäksi edellisinä kausina aikaan saamamme edistysaskeleet. Emme heitä lasta pesuveden kanssa pois – heitämme lapsen ja likavesi jää käsiin sankoomme.

Pääomamarkkinaunioni, säästö- ja investointiunioni – rakkaalla ja tarpeellisella lapsella on ollut monta nimeä vuosien aikana. Talletusten saaminen tehokkaammin käyttöön pääomamarkkinoille tarkoittaisi jopa ylimääräisen 350 miljardin euron summaa vuosittain investointeihin ja enemmän varallisuutta meille kansalaisille. Piensijoittajien suoja ymmärrettävien tiedonantovelvoitteiden avulla on tärkeä tasapainottava tekijä uudistuksissa. Tarvitsemme lisää kärsivällistä ja pitkäaikaista sijoittamista ja esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien, kuten vakuutus- ja eläketoimijoiden, varoja voitaisiin suunnata enemmän myös vaihtoehtoisiin sijoituksiin eläkevarojamme vaarantamatta.

Pääomamarkkinoiden lisäksi myös pankkiunioni pitää saattaa valmiiksi. Pankkivalvonta on hyvällä tasolla ja pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmius on Euroopassa vahvalla tasolla, erityisesti meillä Pohjoismaissa. Eurooppalainen talletussuoja on saatava etenkin keskituloisten kansalaisten talletusten turvaamiseksi. Digitaalinen euro taas toisi päivittäiskaupan maksuliikenteeseen omavaraisuutta ja lisäturvaa etenkin poikkeustilanteissa.

EU-budjetti ja rahoitus

EU:n rahoituskehys eli budjetti sovitaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Suurin osa budjetista on perinteisesti kohdennettu maatalouteen sekä EU:n aluepolitiikan tukemiseen. Tämänhetkisen budjetin paino on ollut voimallisesti vihreän siirtymän edistämisessä, esimerkiksi korvamerkitsemällä tietyn prosenttiosuuden elpymis- ja palautumistukivälineestä hiilineutraaliuden vauhdittamiseksi.

Komission ehdotus seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 on hyvä avaus, mutta 2000 miljardin euron budjetti ei pysty yksinään vastaamaan investointivajeeseen saatika puolustustarpeisiin, jotka ovat yksinään jo yli 1500 miljardia euroa. Kestävän talouden ja kilpailukyvyn osuus jää uudessa esityksessä heikoksi. Ilman tätä panostusta emme voi myöskään pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, joka on myös Suomen teollisuuden välttämätön kilpailuetu.

EU:n rahoitusohjelmien tulisi seurata Euroopan investointipankin esimerkkiä ja poissulkea fossiilisten hankkeiden rahoitus. Lisäksi ”ei merkittävää haittaa”-periaate tulisi ottaa käyttöön kaikessa EU-rahoituksessa. Euroopan unioni tukee budjettinsa kautta suorasti ja välillisesti XXX eurolla fossiilisia kohteita. Tämä tuki kestämättömille kohteille vääristää kilpailua ja hidastaa talouden uudistumista.

Reilu verotus

Veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun tehokkaalla ehkäisemisellä saataisiin vuosittain 50 – jopa 150 – miljardia euroa lisää vuosittain julkisiin varoihin. Veronkiertoon puuttumiseksi tarvitaan täysi työkalupakki, kuten automaattinen tietojenvaihto jäsenmaiden välillä, EU-tasoinen verotunnistenumero ja selkeä, yhtenäinen suhtautuminen veroparatiiseihin. Yhtiöverotus pitää laskea samalla laskentatavalla jäsenmaasta toiseen, ei vain suuryrityksille.