Metsäpaloja, tulvia, lämpöaaltoja ja äkisti alkavia myrskyjä. Epätavallisen kuumia tai kylmiä kesiä, leutoja talvia ja rajuja lumimyrskyjä. Me Euroopassa vasta totuttelemme siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät arjessamme, kun taas monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa ne ovat olleet todellisuutta jo pitkään. Erityisesti matalan tulotason maissa, joissa naiset ovat jo ennestään haavoittuvassa sosioekonomisessa asemassa, ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset ovat kiistattomat.
Maissa, joissa maanviljely on keskeinen elinkeino, ilmastonmuutos uhkaa toimeentuloa sään arvaamattomuuden vuoksi. Kun viljelijä ei voi enää luottaa siihen, että monsuunisateet alkavat ja päättyvät ajallaan, on kylvöjen ja sadonkorjuun suunnittelu vaikeaa. Monet miehet lähtevät tällöin kausitöihin kaupunkeihin tai ulkomaille, ja osa heistä katoaa kokonaan uuden elämän tai kumppanin myötä. Tällöin vaimo jää yksin huolehtimaan perheestä, toimeentulosta ja kotitöistä maaseudulle.
Kehittyvissä maissa suuri osa kotitöistä, kuten veden kantaminen, ruoanlaitto ja tiskaus, kuuluu usein naisille ja tytöille. Kun kuivuus pidentää vedenhakumatkoja, jää tytöiltä vähemmän aikaa koulunkäyntiin. Ilmastonmuutoksen on havaittu olevan yhteydessä myös lapsiavioliittojen yleistymiseen, kun taloudelliseen ahdinkoon ajautuneet maanviljelijävanhemmat pyrkivät epätoivoisesti turvaamaan perheensä toimeentulon.
Tilannetta pahentavat lisääntyneet äärisääilmiöt. Monissa kulttuureissa tytöille ei opeteta uimataitoa tai pyöräilyä, eikä heidän katsota olevan soveliasta kiivetä puihin. Tulvan tai muun katastrofin iskiessä nämä ovat kuitenkin elintärkeitä selviytymistaitoja. Lisäksi naisilla voi olla kulttuurisista syistä pitkiä ja painavia hameita, joissa uiminen ei yksinkertaisesti onnistu. Monissa kehittyvien maiden maaseutujen perheissä on usein vain yksi matkapuhelin, jonka käyttöoikeus kuuluu miehelle. Jos nainen on yksin kotona luonnonkatastrofin sattuessa, häneltä voi puuttua pääsy tärkeään tietoon, kuten säätiedotuksiin tai pelastuspalveluihin. Joissain yhteiskunnissa naiset eivät myöskään saa poistua kotoa tai tehdä itsenäisiä päätöksiä, mikä voi estää heitä hakeutumasta turvaan ajoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävarmoissa elinoloissa ihmisten luotto valtioon heikkenee ja jännitteet lisääntyvät. Riski konflikteille kasvaa. Sekä ihmisten aiheuttamissa poikkeustiloissa, pandemioissa että luonnonkatastrofeissa kasvaa riski sukupuolittuneelle väkivallalle naisia kohtaan. Myös naisten terveys on poikkeusoloissa vaarassa, kun pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin vaikeutuu. Ilmastopakolaisuus on naisille erityisen turvatonta häirinnän vuoksi, ja pakeneminen on usein hitaampaa, sillä heidän vastuullaan on usein myös lasten kuljettaminen.
Ilmastonmuutos koskee myös naisia Euroopassa. Naiset ovat keskimäärin vähätuloisempia kuin miehet, ja esimerkiksi ikääntyneet naiset, jotka asuvat pienissä kerrostaloasunnoissa ilman kunnollista ilmastointia, kärsivät helleaalloista erityisen paljon. Samoin matalatuloiset naiset voivat jäädä taloudellisesti ilman mahdollisuutta korjata tulvassa tai myrskyssä vahingoittunutta kotiaan, mikä lisää sekä fyysistä että psyykkistä kuormitusta.
Näistä syistä on tärkeää, että Suomi ja koko Eurooppa kantavat vastuunsa ilmastotyössä ja kehitysyhteistyössä. Meillä on velvollisuus rahoittaa ilmastotyötä oikeudenmukaisesti ja sukupuolitietoisesti.
