Espanja aloitti historiansa viidennen EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuun alussa. Puheenjohtajan nuijan se peri Ruotsilta. Espanjan kauden neljä painopistettä ovat EU:n uudelleenteollistaminen ja strateginen autonomia, vihreä ja ekologinen siirtymä, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä EU:n yhtenäisyyden vahvistaminen.
Uudelleenteollistamisella ja strategisen autonomian vahvistamisella Espanja haluaa vahvistaa EU:n kilpailuetua uusiutuvan energian, digitalisaation, robotiikan ja lääketeollisuuden saralla. Vihreän ja ekologisen siirtymän osalta Espanja haluaa loppuunsaattaa jäljellä olevat ja Fit For 55 -ilmastopaketin lainsäädännöt, sekä nostaa tärkeiksi etapeiksi myös kauden aikana järjestettävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja vuoden 2030 Agendan huippukokoukset. Sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden eteen Espanja aikoo ajaa yritysverotuksen vähimmäisstandardien luomista kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti digitaalisella alalla, sekä torjua tiukemmin veronkiertoa EU:ssa. Neljäntenä tavoitteenaan se pyrkii yhtenäistämään EU:ta syventämällä sisämarkkinoita niin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin viimeistelyllä, elpymisvarojen tehokkaalla käytöllä kuin myös maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen läpiviennillä. Espanjan puheenjohtajuuden tärkeänä prioriteettina on myös Ukrainan tukeminen, minkä osoituksena pääministeri Pedro Sánchez aloitti puheenjohtajuuden vierailulla Kiovassa.
Teksti on osa heinäkuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
